Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitolla on pitkä perinne kuvataiteen järjestökentän yhdistäjänä ja visuaalisen taiteen alueellisen rakenteen maanlaajuisena tukiverkostona. Liiton toiminnan merkitys erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella on ollut vuosikymmeniä kiistaton. Viime vuosina liiton toiminta on saanut merkittävästi uutta tuulta alleen, kun toimintaa on systemaattisesti jäsenistöä ja sidosryhmiä kuunnellen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuusskenaarioita tutkien uudistettu. Samalla liiton positiota muihin kentän toimijoihin nähden on tarkennettu ja päällekkäisiä toimintoja poistettu. Palaute kentältä on ollut yksiselitteisen positiivista. Liiton jäsenmäärä on kasvussa.

Vuodelle 2021 liiton Taiteen edistämiskeskukselta saamaa toiminta-avustusta kaikkien odotusten vastaisesti leikattiin neljällätuhannella eurolla (vuonna 2020; 47.000 €, vuonna 2021; 43.000 €). Jo ennen leikkausta liiton taloudelliset resurssit olivat hälyttävän pienet muihin liittotason toimijoihin verraten. Liitossa tehdään minimalistisilla resursseilla, erittäin matalalla palkkauksella, merkityksellistä työtä alueellisen tasa-arvon takaamiseksi. Päätöksestä jätettiin välittömästi Taiteen edistämiskeskukselle oikaisuvaatimus, joka kuitenkin hylättiin.

Taiteen edistämiskeskuksen kuvataiteen alueellisen rakenteen tukemiseen suunnattu rahoitusosuus on viime vuosina kasvanut. Tällä tarkoitetaan alueellisten taiteilijaseurojen toiminta-avustusten nousua ja uusien taiteilijaseurojen pääsemistä rahoitusosuuden piiriin. Nämä ovat merkittäviä, positiivisia uutisia. Alueellisten taiteilijaseurojen toiminta-avustukset ovat kuitenkin edelleen suuruudeltaan pieniä yhteisöjen toimintakenttään nähden. Kentällä on myös lukuisia toiminta-avustuksen ulkopuolelle jääviä alueillaan merkittävää työtä tekevää taiteilijaseuratoimijaa. Liitolla on tärkeä rooli synergiaetujen, yhteistyön, verkostojen ja hyvien käytäntöjen luomisessa ja levittämisessä jäsenyhteisöjensä verkostolle. On lyhytnäköistä väheksyä liiton toiminnan merkitystä taiteilijaseurojen puolueettomana yhdistäjänä ja kuvataiteen järjestökentän liimana, etenkään kun alan organisaatioiden, välittäjärakenteiden ja vapaiden ryhmien olemassaoloa ei ole turvattu milläänlailla. Vapaan kentän kehittäminen turvaa taiteilijoiden mahdollisuudet työskennellä ympäri Suomea myös jatkossa. Liitolla on myös alueiden asiantuntijana elintärkeä rooli Suomen Taiteilijaseurassa ja kuvataiteen liittojen yhteistyön ja edunvalvonnan onnistumisessa.

Toiminta-avustuksen pieneneminen ajaa liiton toiminnan suurten muutosten eteen. Liiton ikkunagallerian muuttaminen taiteilijalle maksuttomaksi on toiminta-avustuksen leikkauksesta johtuen mahdotonta. Koska talousarviossa ei ole säästettävää, on seuraava askel kutistaa liiton ainoan vakituisen työntekijän, toiminnanjohtajan toimenkuva osa-aikaiseksi. Vuosia jatkuneesta taloudellisesta ahdingosta johtuen palkkataso liitossa on kuopassa. Palkkauksen nostaminen edes minimitasolle kokopäiväinen tehtävänkuva säilyttäen on toiminta-avustuksen leikkauksella tehty mahdottomaksi. Alan oikeuksia ja hyvien käytäntöjen leviämistä valvovan liittotason toimijan työ ei myöskään voi perustua vapaaehtoistyöhön tai muuhun palkattomaan työhön.

Toukokuusta 2021 alkaen liitossa työskentelee vakituisesti osa-aikainen (60 %) työntekijä, toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajan palkkausta tarkastellaan liiton hallituksen toimesta vuosittain talousarvion puitteissa. Toiminnanjohtajan rinnalle palkataan 6-12 kuukauden määräaikaisiin työsuhteisiin kaksi osa-aikaista palkkatuettua työntekijää (järjestösihteeri, näyttelykoordinaattori/projektisihteeri). Liiton operatiivinen toiminta pyritään järjestämään muutoksista huolimatta mahdollisimman entisen kaltaisena - mahdollisista muutoksista tiedotamme tarkemmin syksyn aikana. Toimiston henkilökunta palvelee arkipäivisin maanantaista torstaihin sähköpostitse ja puhelimitse. Perjantaisin toimisto on suljettu.